Tähän
saakka kaikki oli sujunut hyvin, mutta nyt alkoi ilmetä ongelmia.
Käytin P-sarjan putkien hehkutukseen 19 voltin ja 2,4 A:n hakkuria.
Hehkuvirta oli lämpimänä 2,1 A mutta kylmänä huomattavasti
enemmän. Hakkuri ei suostunut käynnistymään, kun kuormana olivat
kaikki putket yhdessä. Poistamalla kaksi PCL84:ää, hehku
käynnistyi. Muiden putkien ollessa lämpimiä voi poistetut putket
lisätä eikä enää ongelmia esiintynyt. Sävynsäätöjen kanssa
ei tullut ongelmia vaan ne toimivat odotetulla tavalla. Itse
peruskytkentä oli testattu huomattavasti aikaisemmin
transistoreilla. Nyt oli tehty vain sovellus putkille ja samalla
kavennettu säätöalaa.
Sen
sijaan Riaa-korjain ei toiminut niinkuin olisi pitänyt. Avoimen
silmukan vahvistus ei ollut riittävä aktiiviseen ratkaisuun.
Bassotoisto jäi puutteelliseksi. Niinpä levysoitinta varten
kytkentää kehitettiin lisäämällä tuloasteeksi triodeista
kaskodi. Aiemmassa kytkennässä ollut pentodi säilyi edelleen
vahvistimena mutta
triodista muodostettiin katodiseuraaja lähtöasteeksi. Kytkentää
ei kuitenkaan ehditty testata vaan se rakennettiin suoraan
levysoittimeen. Valitettavasti siitäkin puuttui vielä vahvistusta.
Nyt
olivat kaikki kytkennät alustavasti testattu ja voitiin suunnitella
levysoittimen sassis ja muu mekaniikka sekä sovittaa kytkennät
paikoilleen. Näin syntyi ensimmäinen kaksikanavainen PCL84
vuorovaihevahvistin levysoittimeen.
Vahvistimen päätemuuntajina olivat RadioDuon käämimät muuntajat
ECL86 putkille. Tämä olikin vahvistimen suurin heikkous.
Myöskään RIAA-korjain ei toiminut alapään osalta aivan
halutulla tavalla. Niinpä tällä hetkellä (syyskuu 2011)
levysoittimen vahvistimet uusitaan sävynsäätöjä
lukuunottamatta.
Seuraava
askel PCL84 vahvistimissa oli testialusta, jossa voitiin tutkia
etuastekytkentöjä. Koteloon oli varattu paikat paitsi basso ja
diskanttisäätimille niin myös keskialueen säädölle. Kiinteinä
pääteasteina olivat yksinkertaiset SE pentodi-vahvistimet.
|